Vince Camuto

Vince Camuto on yhdysvaltalainen muotimerkki, joka perustettiin vuonna 2005 perustajansa nimeä kantavaksi jalkinemallistoksi ja laajeni myöhemmin tuoksuihin, laukkuihin ja koruihin [3]. Merkki kantaa perustajansa, italialais-amerikkalaisen jalkinesuunnittelijan ja liikemiehen Vince Camuton nimeä. Hän rakensi yrityksen Camuto Groupin alaisuuteen ja määritteli sen filosofian, jota hän kutsui "edulliseksi ja saavutettavaksi luksukseksi". Kauneuden puolella merkki tunnetaan ennen kaikkea tuoksusarjastaan, joka on kehitetty Parlux Fragrancesin kanssa solmitun yksinoikeuslisenssin turvin [4]. Merkki on edelleen toiminnassa, ja sen virallisilla sivuilla myydään ajankohtaisia tuoksu- ja jalkinemallistoja.

Merkki kasvoi Vince Camuton uran pohjalta. Hän syntyi New Yorkissa vuonna 1936 italialaiseen käsityöläisperheeseen. Yrityksen mukaan hänen italialaiset juurensa ja "käsityöläisen silmänsä" ovat merkin ytimessä, ja hänen kerrotaan pitäneen isänsä käsityökaluja työpöydällään muistutuksena tästä perinnöstä. Camuto teki nimeään tunnetuksi ensimmäisen kerran vuonna 1977, kun hän perusti yhdessä Jerome "Jack" Fisherin kanssa naisten jalkineyhtiö Nine Westin ja kehitti brasilialaisia tehtaita, joiden avulla siitä kasvoi merkittävä yhdysvaltalainen kenkäyhtiö [3][6]. Nine West myytiin Jones Apparel Groupille vuonna 1999 900 miljoonalla dollarilla [3].

Kaupan jälkeen Camuto perusti vuonna 2001 vaimonsa Louise Camuton kanssa Camuto Groupin, suunnitteluun, hankintaan ja tuotantoon keskittyneen yhtiön [3]. Hänen nimeään kantava Vince Camuto -merkki seurasi vuonna 2005, ja se käynnistyi ensin jalkinemallistona ennen laajenemistaan laajemmaksi lifestyle-merkiksi.

Vince Camuto -merkki kuuluu Camuto Groupiin, vuonna 2001 perustettuun yhtiöön, joka myös rakensi tai hallinnoi jalkine- ja muotimerkkien salkkua, mukaan lukien lisensoidut mallistot muun muassa Jessica Simpsonille, Lucky Brandille ja BCBG:lle [6]. Konserni kuvasi itseään vuonna 2010 johtavaksi naisten jalkineiden ja lifestyle-merkkien suunnittelijaksi ja jakelijaksi, ja sen tuotteita myytiin yli 5 400 myyntipisteessä eri puolilla maailmaa.

Merkki rakentuu Camuton kengäntekijätaustalle ja sille, mitä hän kuvasi "edulliseksi ja saavutettavaksi luksukseksi" — tyylikkäästi suunnitelluiksi tuotteiksi saavutettavaan hintaan [5]. Yritys kertoo ydinperiaatteikseen "tyylin, mukavuuden ja saavutettavan hinnoittelun" ja määrittelee tehtäväkseen "innostaa ihmisiä ilmaisemaan parasta itseään — kenkäpari kerrallaan". Tuoksusarja suunniteltiin ilmentämään sitä, mitä merkki kutsui "Vince Camuto -naiseksi, ajattomaksi ja itsevarmaksi": asiakkaaksi, joka haluaa tuoksun, joka "kulkee päivästä iltaan" [4].

Vince Camuto siirtyi tuoksuihin Parlux Fragrancesin kanssa solmitun yksinoikeuslisenssin kautta, joka julkistettiin 4. kesäkuuta 2010 [4]. Ensimmäinen naisten eau de parfum, nimeltään yksinkertaisesti Vince Camuto, tuli myyntiin syyskuussa 2011 [5]. Sen suunnitteli parfymööri Steve DeMercado, ja se rakennettiin kukkaiseksi chypreksi: kärkeen rommiabsoluutti ja osmantusnektari, sydämeen bulgarialainen valkoinen ruusu, nahka ja yöllä kukkiva jasmiini sekä pohjaan vaniljaabsoluutti, patsuli, amber ja myski. Julkaisun aikaan sitä jaeltiin tavaratalojen, kuten Macy'sin, Dillard'sin ja Bon-Tonin kautta noin 1 000 yhdysvaltalaisessa myyntipisteessä.

Yhteistyö Parluxin kanssa kasvoi naisten ja miesten tuoksujen sarjaksi, johon kuuluivat Fiori, Femme, Homme, Amore, Bella ja Solare [6]. Bella ja Solare — kaksi viimeistä tuoksua, joiden parissa Camuto ehti työskennellä — julkaisi Parlux maaliskuussa 2015, pian hänen kuolemansa jälkeen.

Jalkinealalla Camuton työ sai toistuvasti tunnustusta alan julkaisulta Footwear Newsilta: hänen Fisher Camuto -yrityksensä valittiin vuoden yhtiöksi 1991, ja hänet otettiin Footwear Newsin Hall of Fameen vuonna 2001 [3]. Ensimmäinen tuoksu ja Camuton ura saivat huomiota sekä alan että yleisessä lehdistössä, muun muassa WWD:ssä ja CNN:llä.

Merkki on toiminnassa. Sen perustaja Vince Camuto kuoli kotonaan Greenwichissä, Connecticutissa, 78-vuotiaana. Lähteet antavat hieman eri päivämäärät: Wikipedia merkitsee kuolinpäiväksi 21. tammikuuta 2015, kun taas WWD:n muistokirjoituksen mukaan hän "kuoli keskiviikkona" eli 22. tammikuuta 2015 — eroa on yksi päivä [3][6]. Hänen nimeään kantava merkki on jatkanut toimintaansa hänen kuolemansa jälkeen: virallisilla sivuilla myydään ajankohtaisia tuoksuja, jalkineita, laukkuja ja koruja, käynnissä on kausikampanja, ja Parlux on edelleen tuoksujen lisenssinhaltija.