Glowpedia
Konserni

Kering

6 merkkiä · perustettu 1962 · Ranska

Kering on ranskalainen monikansallinen ylellisyystuotteiden konserni, jonka pääkonttori sijaitsee Pariisissa. Sen perusti vuonna 1962 François Pinault puutavaraa myyvänä yhtiönä nimeltä Pinault S.A., ja nykyään se omistaa portfolion muoti-, nahkatuote- ja korutaloja, joiden joukossa ovat Gucci, Saint Laurent, Bottega Veneta ja Balenciaga [1].

Konserni on listattu Euronext Paris -pörssiin ja kuuluu CAC 40 -indeksiin; sen määräysvaltaa käyttävä osakkeenomistaja on Groupe Artémis, Pinault'n suvun holdingyhtiö [1]. Kauneudenhoitoalalla Kering on merkittävä ennen kaikkea lyhyen kosmetiikka- ja tuoksuprojektin vuoksi: se rakensi oman kauneudenhoitohaaransa vuonna 2023 ja sopi sitten myyvänsä sen L'Oréalille kaupassa, joka saatiin päätökseen vuonna 2026 [3].

Historia ja virstanpylväät

Pinault S.A. aloitti puutavarakauppana vuonna 1962. Yhtiö listattiin Euronext Paris -pörssiin vuonna 1988, ja vuonna 1994 se laajensi toimintaansa puutavaran ulkopuolelle muuttuen vähittäiskaupan konserniksi Pinault-Printemps-Redoute eli PPR [1]. Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana se siirtyi päättäväisesti yleisestä vähittäiskaupasta kohti ylellisyystuotteita. Maaliskuussa 2013 PPR vaihtoi nimensä Keringiksi, askel jota konserni on kuvaillut heijastavan siirtymistään puhtaaseen ylellisyysliiketoimintaan [1].

Portfolio ja brändit

Kering omistaa ja kehittää joukkoa ylellisyystaloja, jotka kattavat muodin, nahkatuotteet ja korut. Sen omistuksiin kuuluvat Gucci, joka hankittiin ensimmäisenä vuonna 1999; Bottega Veneta ja Balenciaga, jotka molemmat liitettiin konserniin vuonna 2001; korutalo Boucheron, joka hankittiin vuonna 2004; sekä italialainen miestenvaatetalo Brioni, joka hankittiin vuonna 2011. Portfolioon kuuluvat myös Saint Laurent, Alexander McQueen ja korutalo Pomellato. Kering on pitänyt hallussaan Valentinon tuoksulisenssiä vuodesta 2018.

Suurimman osan konsernin historiasta nämä muotitalot eivät valmistaneet omaa kosmetiikkaansa ja tuoksujaan itse. Nämä tuoteryhmät lisensoitiin sen sijaan erikoistuneille kauneudenhoitoyhtiöille: Yves Saint Laurentin kauneudenhoitoliiketoiminta myytiin L'Oréalille vuonna 2008, kun taas Guccin tuoksut ja kosmetiikka lisensoitiin Cotylle. Tämän seurauksena Keringin talojen nimillä myydyt kauneustuotteet olivat vuosien ajan ulkopuolisten yritysten eivätkä konsernin itsensä valmistamia ja markkinoimia.

Yritysostot ja strategia

Keringin laajentuminen on tapahtunut suurelta osin yritysostojen kautta. Sen tulo ylellisyysalalle tapahtui vuonna 1999, kun se hankki määräysvaltaan oikeuttavan 42 prosentin osuuden Gucci-ryhmästä [1]; se nosti tämän omistuksen 99,4 prosenttiin vuoteen 2004 mennessä [1]. Myöhemmät ostot lisäsivät portfolioon lisää muoti-, nahkatuote- ja korutaloja, mikä vahvisti siirtymää vähittäiskaupan konsernista omistautuneeksi ylellisyysryhmäksi.

Vuonna 2023 konserni siirtyi ensimmäistä kertaa suoraan kosmetiikkaan lanseeraamalla oman kauneudenhoitohaaransa nimeltä Kering Beauté ja hankkimalla ylellisyystuoksuyhtiö Creedin [1]. Tavoitteena oli rakentaa ja hallinnoida kauneutta ja tuoksuja omille taloilleen sen sijaan, että näiden tuoteryhmien lisensointia kolmansille osapuolille jatkettaisiin.

Tämä yritys osoittautui lyhytikäiseksi. Lokakuussa 2025 Kering sopi myyvänsä kauneudenhoitodivisioonan, mukaan lukien Creed, L'Oréalille noin 4 miljardilla eurolla [4], ja L'Oréal sai päätökseen Kering Beautén, mukaan lukien House of Creed, hankinnan 31. maaliskuuta 2026 [3]. Osana järjestelyä L'Oréal otti myös pitkäaikaiset yksinoikeudelliset kauneus- ja tuoksulisenssit taloille, joihin kuuluvat Bottega Veneta ja Balenciaga, sekä oikeudet Gucciin, kun nykyinen Coty-lisenssi päättyy [3]. Myynti palautti Keringin malliin, jossa sen muotitalot omistavat brändit, kun taas erikoistuneet yhtiöt kehittävät niiden kauneus- ja tuoksulinjoja.

Omistus

Kering on julkinen yhtiö, jolla käydään kauppaa Euronext Paris -pörssissä tunnuksella KER ja joka on osa CAC 40 -indeksiä. Sen suurin osakkeenomistaja on Groupe Artémis, Pinault'n suvun holdingyhtiö, jolla on määräysvaltaa käyttävä noin 42 prosentin osuus, ja loput ovat julkisessa vaihdannassa [1].