Rochas

Rochas on ranskalainen muoti- ja hajuvesitalo, jonka couturier Marcel Rochas perusti Pariisiin vuonna 1925 [2]. Se sai alkunsa couture-ateljeena ja kasvoi nimeksi, joka tunnetaan ennen kaikkea hajuvesistään: Femme, Madame Rochas ja Eau de Rochas muodostavat sen pysyvän identiteetin. Nykyään merkki toimii ensisijaisesti hajuvesibrändinä, vaikka se tekee edelleen myös muotimallistoja.

Rochas on ranskalaisen Interparfums SA -konsernin omistuksessa. Yhtiö osti muoti- ja hajuvesiliiketoiminnan Procter & Gamblelta vuonna 2015 108 miljoonalla dollarilla [9]. Yritys on yhä toiminnassa, ja se on esitellyt hajuvesijulkaisuja ja ready-to-wear-mallistoja 2020-luvun puoliväliin saakka, mutta omistus on historian kuluessa siirtynyt useaan otteeseen yhtiöltä toiselle.

Marcel Rochas avasi couture-talonsa Place Beauvaulla Pariisissa vuonna 1925 ja siirsi sen Rue Matignonille vuonna 1931 [2]. Wikipedian mukaan hän oli niitä suunnittelijoita, jotka yhdessä Elsa Schiaparellin kanssa auttoivat tekemään olkatoppauksista suosittuja 1930-luvun alussa, ja häntä pidetään taskullisten hameiden varhaisena suunnittelijana [9]. Merkin oma historiikki kuvaa hänen tyyliään sellaiseksi, joka asetti siluetin ja pidättyvyyden teatraalisen näyttävyyden edelle. Se lukee hänen ansiokseen joukon muoti-ideoita, muun muassa guêpièren eli erään bustier-tyypin, surrealistisesta taiteesta ammentaneen Robe Oiseaun vuodelta 1934 sekä rantapyjaman nostamisen lomapukeutumiseen.

Talo tiivisti näkemyksensä kolmen sanan mottoon: "elegance, simplicité et jeunesse" — eleganssi, yksinkertaisuus ja nuoruus. Sama muotoilu kehystää yhä sitä, miten yhtiö esittelee itsensä.

Merkin tarinan keskiössä on Hélène Rochas, Marcelin vaimo ja muusa. Hän oli aiemmin tanssin ja teatterin opiskelija ja nousi Avenue Matignonin putiikin johtavaksi malliksi ennen kuin avioitui couturierin kanssa, joka omisti hänelle Femme-hajuveden. Yhtiön kuvaus hänen elämästään kertoo, että Marcel Rochasin kuoltua vuonna 1955 hän otti liiketoiminnan haltuunsa ja hänestä tuli, yhtiön sanoin, yksi Ranskan ensimmäisistä naispuolisista toimitusjohtajista, joka käänsi yrityksen suunnan hajuvesiin. Hän oli myös pariisilaisen kulttuurielämän vakiokasvo: kuvanveistäjä César teki hänestä esikuvansa mukaisen teoksen vuonna 1967, Andy Warhol maalasi hänen muotokuvansa vuonna 1975, ja hänen tilaisuuksissaan vierailivat muun muassa Salvador Dalí ja Man Ray.

Rochas siirtyi hajuvesiin vuonna 1936 kolmella ensimmäisellä tuoksullaan — Audace, Air Jeune ja Avenue Matignon — jotka esiteltiin valkoisissa opaalilasipulloissa. Ratkaiseva julkaisu tuli vuonna 1944, kun Femme luotiin Hélène Rochasille ja pullotettiin Laliquen amforanmuotoiseen flakongiin; myöhemmin sitä myytiin mustalla pitsillä koristellussa vaaleanpunaisessa rasiassa. Merkki ajoittaa Femmen vuoteen 1944, kun taas Wikipedia kirjaa, että se "siirtyi massatuotantoon vuonna 1945" — kyse on erosta tuoksun luomisen ja sen laajemman julkaisun välillä, ei erimielisyydestä vuosiluvusta [2][9]. Hedelmäinen chypre-tuoksu oli parfymööri Edmond Roudnitskan käsialaa ja rakentui luumun, persikan ja mausteiden varaan tammensammalen, nahan ja patšulin muodostamalle pohjalle [12].

Hélène Rochasin johdolla talo nojasi entistä vahvemmin hajuvesiin. Madame Rochas seurasi vuonna 1960 Baccarat-kristalliflakongissa, ja merkin mukaan se saavutti johtavan aseman luksusmarkkinoilla vuoteen 1967 mennessä. Vuonna 1970 ilmestyi Eau de Rochas, joka esiteltiin naisille suunnattuna kölninä; yhtiö kertoo sitä myydyn yli 55 miljoonaa pulloa [2]. Sitrusrakenteen, joka pohjautuu sitruunaan, bergamottiin ja mandariiniin tammensammalen ja vetiverin päällä, loi parfymööri Nicolas Mamounas [12]. Yhtiö kuvaa sen kuuluvan pieneen joukkoon ranskalaisen hajuvesiperinteen kestäviä tuoksuja. Byzance, runsas kukkatuoksu, ilmestyi vuonna 1987.

Muotipuoli osoittautui katkonaisemmaksi. Wikipedian mukaan Marcel Rochasin kuoleman jälkeen vuonna 1955 nimi eli pelkkänä hajuvesimerkkinä vuoteen 1990, jolloin Wella toi vaatemalliston takaisin suunnittelija Peter O'Brienin kanssa [9]. Myöhempiä suunnittelijoita olivat muun muassa Olivier Theyskens ja Marco Zanini, jotka avasivat couture-talon uudelleen, sekä Alessandro Dell'Acqua, joka toi valikoimaan miestenvaatteet vuonna 2017. Procter & Gamble lakkautti muotiosaston vuonna 2006, ja sen elvyttämisestä kerrottiin vuonna 2008.

Vuonna 2021 merkki julkaisi Girlin, jota se kuvaa ensimmäiseksi vegaaniseksi hajuvedekseen ja joka on valmistettu 90-prosenttisesti luonnollisista raaka-aineista [2].

Rochas on vaihtanut omistajaa toistuvasti. Sitä hallitsi vuosia Wella ja myöhemmin Procter & Gamble, jonka hallussa muoti- ja hajuvesiliiketoiminta oli vuoteen 2015. Saman vuoden kesäkuussa ranskalainen hajuvesikonserni Interparfums SA osti Rochasin Procter & Gamblelta 108 miljoonalla dollarilla [11]. Kaupasta uutisoinut alan julkaisu Cosmetics Business kertoi Interparfumsin toimitusjohtajan Jean Madarin nostaneen esiin "Rochas-hajuvesien onnistuneen integraation", jossa myyntiä vetivät perintötuoksut Eau de Rochas ja Rochas Man erityisesti Espanjassa ja Ranskassa.

Muotilinjaa hallinnoitiin jonkin aikaa talon ulkopuolelta. Women's Wear Daily kertoi vuonna 2023, että Rochasin muotiliiketoiminta oli palaamassa Interparfumsin omaan hallintaan sen jälkeen, kun valmistaja HIM Co SpA oli vastannut siitä kahden edeltävän vuoden ajan; luova johtaja Charles de Vilmorin lähti maaliskuun 2023 lopussa, ja seuraavan malliston suunnitteli talon oma studio [10].

Interparfumsin brändiportfoliossa Rochasin rinnalla ovat muun muassa hajuvesimerkit Lanvin, Lacoste Fragrance, Goutal Paris, Guess ja Hollister Co.

Rochas esittelee itsensä tyylikkyyden, naisellisuuden ja hienostuneisuuden kautta, ja tämä näkyy nykyään lähinnä hajuvesissä eikä vaatteissa. Yhtiö rakentaa suuren osan tuoksukerronnastaan Hélène Rochasin ja itsenäisten naisten ajatuksen ympärille ja kuvaa esimerkiksi Madamea omasta elämästään päättävien naisten sukupolven tuoksukuvana. Sen perintötuoksut on historiallisesti asemoitu markkinoiden prestige-päähän, mitä heijastaa Baccarat'n ja Laliquen lasityön käyttö flakongeissa [2].

Hajuvedet ovat merkin ydinkategoria. Perintölinjan keskiössä ovat Femme (1944), Madame Rochas (1960) ja Eau de Rochas (1970), joista viimeksi mainittu kuuluu yhä myydyimpiin uudempien julkaisujen kuten Mademoiselle Rochasin ja Rochas Audacen rinnalla. Yhtiö kokoaa useita näistä "heritage fragrances" -otsikon alle ja esittelee Femmen, Madamen ja Tocaden Hélène Rochasin ja itsenäisten naisten teeman kautta. Mademoiselle Rochasia kuvataan perin pariisilaiseksi naisten hajuvedeksi, hedelmäiseksi kukkatuoksuksi. Miesten valikoimaan kuuluvat Rochas Man ja L'Homme Rochas.

Talo on ajoittain julkaissut perintötuoksujaan uudelleen, ja Fragrantican tiedoissa mainitaan uusintaversioita nimistä kuten Byzance ja Lumière. Vuoden 2021 julkaisu Girl merkitsi yhtiön oman kuvauksen mukaan siirtymää vegaaniseen valmistukseen.

Rochasin hajuvedet ovat olleet pikemminkin alan ja kaupan julkaisujen käsittelyssä kuin dokumentoitujen palkintojen kohteena. Cosmetics Business nosti esiin hajuvesilinjan kaupallisen menestyksen vuoden 2015 yrityskaupan jälkeen ja kertoi Interparfumsin nettomyynnin kasvaneen vuonna 2016, jolloin Rochas oli yksi kasvuun vaikuttaneista merkeistä. Women's Wear Daily on käsitellyt merkin muotiliiketoimintaa ja sen uudelleenjärjestelyä Interparfumsin alaisuudessa.

Rochas on edelleen toimiva merkki Interparfums SA:n alaisuudessa, joka on omistanut sen vuoden 2015 Procter & Gamble -kaupasta lähtien [9]. Sen virallisilla sivuilla esiteltiin vuoden 2025 muotimallistoja ja tuoreita hajuvesijulkaisuja, ja luovaksi johtajaksi vuodesta 2024 nimettiin Alessandro Vigilante. Merkin oma uutisarkisto ei kuitenkaan sisältänyt julkaistuja artikkeleita sivujen tarkasteluhetkellä, ja suuri osa sen näkyvästä toiminnasta keskittyy hajuvesivalikoimaan muodin sijaan.