Bourjois

Bourjois on ranskalainen meikki- ja tuoksutalo, joka perustettiin Pariisiin vuonna 1863 [1]. Se sai alkunsa kaupungin näyttelijöiden ja kabaree-esiintyjien teatterimeikin toimittajana ja kasvoi yhdeksi Ranskan pitkäikäisimmistä kosmetiikkanimistä, joka tunnetaan ennen kaikkea pieneen pyöreään rasiaan uunissa valetusta poskipunastaan sekä Soir de Paris -tuoksustaan. Yhtiö on ollut amerikkalaisen Coty-konsernin omistuksessa vuodesta 2015 [4], sitä ennen sitä hallitsi lähes vuosisadan ajan Wertheimerin suku, ja se toimii nykyään aktiivisena Coty-brändinä, jota myydään noin 80 maassa.

Liiketoiminta juontaa juurensa näyttelijä ja kosmetologi Joseph-Albert Ponsiniin, joka valmisti lavastemeikkiä Pariisin teatterikorttelin esiintyjille. Wikipedia kertoo, että Ponsin loi ensimmäisen tuotteensa vuonna 1862 vaalentaakseen esiintyjien kasvoja ja perusti meikkiyhtiönsä seuraavana vuonna [4]; brändin oma sivusto ja toimitukselliset historiat ajoittavat perustamisen vuoteen 1863 [1]. Ponsinin varhaiseen tuotelinjaan kuului teatterisauvoja, joille annettiin leikkisiä nimiä kuten "Jaloux" (mustasukkainen) ja "Amoureux" (rakastunut). Samaan aikaan yhtiö alkoi valmistaa uunissa valettua poskipunaansa — puuteri-vesi-tahnaa, joka kaadettiin kaareviin muotteihin ja kovetettiin uunissa — josta tuli sen tunnusomainen muoto.

Nimi ei tule Ponsinilta vaan Alexandre-Napoléon Bourjois'lta, kemistiltä ja johtajalta, joka otti yrityksen haltuunsa vuonna 1868 Ponsinin konkurssin jälkeen [5]. Kosmetiikkahistorioitsija Cosmetics and Skinin mukaan Bourjois rahoitti kaupan osittain vaimonsa myötäjäisillä. Perustajan nimi kirjoitetaan muodossa "Joseph-Albert Ponsin" Wikipediassa ja toimituksellisissa lähteissä, kun taas brändin oma sivusto kirjoittaa sen "Joseph Albert-Ponsin", erona väliviivan sijainti [1][4].

Bourjois siirtyi teatterin ulkopuolelle massamarkkinoille vuonna 1879 Poudre de Riz de Java -tuotteella, kasvopuuterilla, jota markkinoitiin Jaavan riisipuuterina ja jota myytiin suuria määriä; yhtiö aloitti myös teollisen poskipunan tuotannon suunnilleen tähän aikaan. Siitä tuli hajuvesivalmistaja vuonna 1890, kun A. Bourjois et Cie perustettiin virallisesti, ja se rakensi seuraavina vuosikymmeninä kansainvälistä jalansijaa perustaen yhtiöitä New Yorkiin, Lontooseen ja Sydneyyn.

Brändin tunnetuin tuoksu, Soir de Paris, oli hajuvesitaiteilija Ernest Beaux'n luoma — sama nenä Chanel No. 5:n takana — ja se saapui Ranskan markkinoille noin vuonna 1929 tultuaan lanseeratuksi muutamaa kuukautta aiemmin Yhdysvalloissa nimellä Evening in Paris. Cosmetics and Skin huomauttaa, että sen safiirinsinisen pullon suunnitteli Jean Helleu. Bourjois markkinoi meikkiä henkilökohtaisen ilmaisun ja naisten itsenäisyyden välineenä 1920- ja 1930-luvuilla, asemointi, johon yhtiö yhä viittaa. Vuonna 2001 se toi markkinoille Coup de Théâtre -ripsivärin, jota se kuvailee ensimmäiseksi kaksipäiseksi ripsiväriksi.

Bourjois siirtyi Wertheimerin suvun hallintaan, joka otti johtajuuden vuonna 1917. Sama suku piti myöhemmin hallussaan enemmistöosuutta Parfums Chanelissa, ja Wikipedian mukaan se omistaisi Bourjois'n "lähes 100 vuoden ajan" [4]. Aiemmin Ernest Wertheimer oli sijoittanut yritykseen vuonna 1898 ja ottanut johtovallan [5].

Vuonna 2015 amerikkalainen Coty-konserni osti Bourjois'n Wertheimerin veljeksiltä noin 239 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla [4]. Myyjänä oli Wertheimerin suku eikä Chanel itse. Cotyn alaisuudessa Bourjois sijaitsee muiden konsernin salkkuun kuuluvien massamarkkina- ja lisenssibrändien rinnalla, joihin lukeutuvat Rimmel, Max Factor, Sally Hansen, Manhattan ja Lancaster.

Yhtiö esittää meikin leikkinä eikä velvollisuutena, mikä tiivistyy sen tunnuslauseeseen "La beauté est un jeu" ("Kauneus on leikki") ja kutsuun "pitää hauskaa väreillä ja leikkiä omalla tyylillä" [1]. Bourjois pitää pariisittaria ja heidän tyyliään keskeisenä inspiraationaan ja kuvailee ydinosaamisekseen värit, yksinkertaisuuden ja leikkisän meikin. Leikkisyys ulottuu tuotteiden nimeämiseen: sävyjen nimet rakentuvat sanaleikeille kuten "Abrico'dabra" ja "Don't pink of it".

Historiansa aikana Bourjois on kattanut ihonsävytuotteet, silmät, huulet, kynnet ja tuoksut. Sen tunnistettavin tuote on Little Round Pot -poskipuna (petit pot rond), pieni uunissa valettu puuteri, jota yhtiö vertaa uunissa paistettuihin macaroneihin. Muihin toistuviin tuotteisiin kuuluvat Healthy Mix -meikkivoide, jota brändi markkinoi vitamiinipitoisena koostumuksena, joka tarjoaa säteilevän lopputuloksen ja kosteutta jopa 24 tunniksi [3], sekä Jaavan riisipuuteri, joka vauhditti sen 1800-luvun laajentumista. Tuoksuissa Soir de Paris on edelleen sen arvostetuin tuoksu.

Bourjois ei ole sertifioidusti cruelty-free. Erikoistuneet arviointisivustot, kuten Cruelty-Free Kitty, raportoivat, ettei brändiä pidetä cruelty-free-tuotteena, että se myy tuotteitaan Manner-Kiinassa — jossa eläinkokeet ovat olleet lain mukaan pakollisia maahantuodulle kosmetiikalle — ja ettei se ole vegaaninen eikä sillä ole Leaping Bunny- tai PETA-sertifiointia [6]. Nämä lähteet huomauttavat myös, että sen emoyhtiö Coty tekee eläinkokeita. Bourjois ei esitä omalla sivustollaan cruelty-free-, vegaani- tai kestävyysväitteitä.

Bourjois on edelleen kaupallisesti aktiivinen Coty-brändinä. Se pyörittää nykyistä verkkokauppaa ja jatkaa tuotteiden lanseeraamista, ja sen jakelun raportoidaan kattavan noin 80 maata ja yli 26 000 vähittäismyyntipistettä. Sen pääkonttorin sijainti ilmoitetaan lähteissä epäjohdonmukaisesti: brändin sivusto listaa osoitteen rue du Quatre Septembre -kadulla keskustassa Pariisissa [1], kun taas Wikipedia kirjaa pääkonttorin sijaitsevan Puteaux'ssa Pariisin alueella [4].